Aikamme tuuliteollisuudessa on opettanut, että mikään ei kasva, jos seisomme paikallaan
Meistä
Tuuli on DNA:ssamme. Se on perintömme, historiamme ja tulevaisuutemme.
Kaikki alkoi Hobrossa vuonna 1977, kun Jens ja Søren Rasmussenin isä, sähköasentaja Ove Rasmussen, asensi perheen maatilalle uudelleenrakennetun Riisagerin tuulivoimalan. Tuulivoimala kytkettiin sähköverkkoon – ajatus syntyi, kun Ove vieraili Vrinnersissä, Keski-Jyllannissa Torgny Møllerin luona, jolla oli kokemusta kohtuullisesti sähköä kotitalouteen tuottavasta tuulivoimalasta.
”Tuohon aikaan monet ihmiset kannustivat ihmisiä hyödyntämään uusiutuvaa energiaa, mutta harva ryhtyi toimiin. Eikä mitään tapahdu, jos vain jatkamme asiasta puhumista”, Ove Rasmussen sanoi haastattelussa, jonka hän antoi kirjaa Vindmøller i Skjellerup 1904 - 1977 varten.
Yhteinen intohimo tuulivoimaloita kohtaan.
Osa ruokapöydän rennoista keskusteluista keskittyi usein tuulivoimaloiden toimintaan ja teknisiin näkökohtiin. Samaan aikaan Ove Rasmussen oli mukana perustamassa Danmarks Vindmølleforening -järjestöä vuonna 1979. Näin Jens ja Søren Rasmussen kasvoivat tavallaan yhdessä tuulivoimateollisuuden kanssa.
Jens ja Søren Rasmussen päättivät kumpikin seurata isänsä jalanjälkiä omilla urapoluillaan. Søren Rasmussen oli vasta 18-vuotias, kun hän sijoitti ensimmäiseen maataloushankkeeseensa. Myöhemmin hän kouluttautui maanviljelijäksi, ja vuonna 1997 hän osti Frandsbjergin laajentaakseen sikatalouttaan.
Jens Rasmussen kouluttautui sähköasentajaksi ja perusti oman konsulttiyrityksen vuonna 1999. Yksi hänen ensimmäisistä toimeksiannoistaan oli rakentaa alusta NEG Micon 750:lle, jolloin hänen yrityksensä integroi ensimmäisenä muuntajan tuulivoimalaan. ”Ostin ensimmäisen tuulivoimalani Skagenin lähellä sijaitsevasta Aalbækista vuonna 1999 kovalla työllä ansaitsemallani sähköasentajan oppipojan palkalla. Se oli minulle tuolloin valtava investointi, koska tuulivoimalan takaisinmaksu kestää viisi vuotta, ja mitäpä jos voimala kestäisi vain kolme vuotta. Omistan sen edelleen ja se on edelleen toiminnassa, joten olen aika tyytyväinen tuohon investointiin”, Jens sanoo hymyillen.
Vuosina 1996-2001 Jens, Søren ja heidän isänsä Ove investoivat 12 tanskalaiseen tuulivoimalaan samalla, kun he kaikki olivat kiireisiä omissa töissään. Jens laajensi konsulttiyritystään, jossa työskenteli yli 20 työntekijää, ja Sørenillä riitti Tanskassa touhua maatalousyrityksensä parissa. Hänellä oli kuitenkin aina mielessään se, että tuulivoimalat sopisivat hyvin kasvavaan sijoitusportfolioon. ”Kävin itse asiassa vuonna 2003 vuorokauden mittaisella matkalla tuulipuistossa Saksassa, Berliinin lähellä katsomassa kolmea 2 MW:n Vestas -tuulivoimalaa. Ne olivat myynnissä edulliseen hintaan, joten soitin isälleni ja veljelleni ja ehdotin, että voisimme ostaa kukin yhden. Sain vain kaksi ”ei kiitos” -vastausta. He luultavasti pitivät minua hulluna, kun halusin tehdä kauppaa tuulivoimaloiden kanssa ulkomailla”, Søren kertoo. Søren ei voinut luopua unelmastaan ostaa tuulivoimalat Saksasta, ja 48 tuntia myöhemmin hänen pankkinsa antoi hänelle luvan ostaa kaikki kolme voimalaa itse. Jens kuitenkin katui päätöstään parissa viikossa, ja Søren antoi hänen ostaa yhden kolmesta tuulivoimalasta – tuulivoimalan, jonka Jens omistaa vielä nykyäänkin. Näiden kolmen tuulivoimalan osto oli – enemmän tai vähemmän – Eurowind Energyn alku.
”Tuulivoimateollisuus sai alkunsa ruohonjuuritason liikkeistä ja idealismista, mutta meille se ei ole koskaan ollut sellaista. Alusta alkaen näimme tuulivoimalat luonnollisena tapana tuottaa energiaa.”
Saksan markkinat
Veljekset ottivat yhteyttä lakimies Jakob Kortbækiin, joka oli vuosia tehnyt tuulivoimaloiden osto- ja myyntijärjestelyjä Saksassa. Heidän välillään oli hyvä kemia ja yhteinen ymmärrys liiketoiminnasta. Yhdessä he perustivat Eurowind Energyn vuonna 2006 keskittyäkseen Saksan markkinoihin, joilla tuulivoimaloita oli mahdollista ostaa edullisemmin kuin Tanskassa. Lähtemällä mukaan Saksan markkinoille Jens, Søren ja Jakob avasivat tanskalaisille sijoittajille markkinat, joilla he saattoivat investoida tuulivoimaloihin Saksassa, koska Tanskassa sallittiin saksalaisten tuulivoimaloiden ostamiseen käytettyjen päästöoikeuksien veropoistot.
"Se oli ehdottomasti käännekohta Eurowind Energylle, koska siirryimme ostajasta myös tuulivoimanhankkeiden kehittäjäksi Tanskassa [...]"
Vuosina 2006-2009 kolmikko kiersi ympäri Saksaa ostamassa saksalaisia tuulivoimaloita, ja aluksi he varmistivat, että kaikki kolme kävivät jokaisessa kohteessa tutkimassa tuuliolosuhteet ennen mahdollista ostoa. ”Vietimme tunteja istuen autossa Saksan autobaanalla keskustellen tuulivoimaloista. Saksaan lähteminen oli riski, mutta se, ettemme jääneet odottamaan Tanskan markkinoita, on yksi tärkeimmistä syistä nykyiseen vahvaan asemaamme. Samalla pystyimme Tanskassa saamiemme kokemusten perusteella laajentamaan toimintaa Saksassa nopeammin”, Jens kertoo.
Samaan aikaan poliittinen ilmapiiri Tanskassa muuttui, ja ilmastonmuutos ja uusiutuvat energialähteet nousivat yhä enemmän esiin. Tiimi lähti mukaan Tanskan markkinoille toden teolla vuosina 2008-2009 Sørenin maatalousalalla muodostaman verkoston toimiessa johtavana voimana. ”Se oli ehdottomasti käännekohta Eurowind Energylle, koska siirryimme ostajasta myös tuulivoimahankkeiden kehittäjäksi Tanskassa. Ensimmäinen Tanskaan palkkaamamme henkilö oli maanviljelijä, ja olemme lisänneet entisten maanviljelijöiden määrää Tanskan osastollamme, koska usein juuri maanviljelijöillä on tuulivoimaloita maillaan”, Søren kertoo.
Vuonna 2009, kun Jens palasi Tanskaan Eurowind Energyn toimitusjohtajaksi, yritys oli joutunut muuttamaan vanhasta keksitehtaasta nykyiseen pääkonttoriinsa Hobrossa – paikkaan, jossa oli jo tuolloin tilat lähes sadalle työntekijälle. Jens kertoo tarkemmin: ”Alussa meitä oli vain noin 10 henkeä, mutta onnistuimme nopeasti menestymään niin hyvin, että pystyimme palkkaamaan lisää mahtavia ihmisiä neuvottelemaan maanvuokrauksesta ja hankkimaan tarvittavat rakennusluvat – kaikki tarvittavat asiat tuulivoimahankkeiden hyväksymiseksi.” Asiat kehittyivät edelleen, ja laajensimme toimintaamme Puolaan vuonna 2010 ja Romaniaan vuonna 2011.
Vuosina 2009-2016 olemme laajentaneet toimitilamme kaksinkertaiseksi, ja odotamme kasvavamme edelleen. Vuonna 2016 avasimme toimistomme Portugaliin, jossa keskitymme aurinkosähköhankkeiden kehittämiseen Etelä-Euroopassa, ja aloitimme liiketoiminnan myös Italiassa ja Espanjassa. Vuonna 2016 avasimme toimiston myös Ruotsissa ja hankimme mittavamman kehitysportfolion. Vuonna 2018 meistä tuli osaomistajia ranskalaisessa VENTELYS Energies Partagées -yhtiössä, joka kehittää tuulivoimahankkeita Ranskassa. Bulgarian markkinat tulivat myös osaksi liiketoimintaamme vuonna 2019, mutta vasta myöhemmin, vuonna 2021, perustimme Bulgarian yksikkömme EURA Energy AD:n yhdessä Renalfa AD:n kanssa.
”Meille ei ole koskaan ollut kyse siitä, että uusiutuva energia olisi vaihtoehtoista. Näemme asian niin, että muut energiamuodot ovat vaihtoehtoisia [...]”.
Eurowind Energy fuusioitui Eniig Renewablesin kanssa vuonna 2019, mikä antaa meille mahdollisuuden kehittyä entisestään. Laajensimme toimintaamme Iso-Britanniaan vuonna 2019 ja ostimme samana vuonna saksalaisen tuulivoimakehittäjän Wenger-Rosenau Windenergie GmbH & Co. KG -yhtiön.
Ostimme myös SE Blue Renewables -yhtiön PFA:lta ja Norlysilta, jolla oli tuolloin 184 MW toiminnassa, sekä 26 tuulivoimalasta koostuvan Overgaardin tuulipuistohankkeen.
Vuonna 2020 Norlys ja Eurowind Energy perustivat yhdessä Norlys Energy Tradingin, joka on kaupallisen energiakaupan eurooppalainen voimanpesä. Vuonna 2020 avasimme myös Slovakian toimipisteemme.
Vuonna 2021 Eurowind Energy perusti amerikkalaisen tytäryhtiön, Eurowind Energy USA LLC:n. Tanskan entinen maajohtaja Bo Schøler toimii amerikkalaisen tytäryhtiön toimitusjohtajana. Lähdimme mukaan myös Suomen markkinoille avaamalla toimistomme Helsinkiin vuonna 2021.
Jensin ja Sørenin mukaan matka ei ole vielä läheskään ohi: ”Tuulivoimateollisuus sai alkunsa ruohonjuuritason liikkeistä ja idealismista, mutta meille se ei ole koskaan ollut sellaista. Alusta alkaen näimme tuulivoimalat luonnollisena tapana tuottaa energiaa. Luonnollisena tapana, joka voitaisiin kaupallistaa. Monien vuosien ajan kuulimme poliitikkojen toteavan, että meillä ei ole varaa vihreään siirtymään, ja sitten – vain pari vuotta myöhemmin – opimme, että meillä ei ole varaa olla tekemättä sitä”, Søren toteaa, ja Jens jatkaa: ”Meille ei ole koskaan ollut kyse siitä, että uusiutuva energia olisi vaihtoehtoista. Näemme asian niin, että muut energiamuodot ovat vaihtoehtoisia. Tuulivoimateollisuudessa viettämämme aika on opettanut meille paljon, ja yksi tärkeimmistä kokemuksistamme on se, että mikään ei kasva, jos vain pysymme paikallaan. Vuosien varrella olemme rakentaneet vahvan kulttuurin, jossa on erittäin päteviä työntekijöitä, joten pääoma ei koskaan rajoita kasvumahdollisuuksiamme, kun henkilöresurssit ovat olemassa.”
Yleinen visiomme on selkeä: haluamme olla merkittävässä roolissa tulevaisuuden energiayhteiskunnassa. Vihreä siirtymä perustuu omistautuneeseen ja kohdennettuun työhön uusiutuvan energian kehittämiseksi, rakentamiseksi, käyttämiseksi ja optimoimiseksi sekä samalla uusiutuvan energian uudempien teknologiaratkaisujen (PtX-teknologiat) integroinnin varmistamiseen energiapuistoihimme.
Kumppanuus tulevaisuutta varten
Eurowind Energy on 50-prosenttisesti osakkuusyhtiö Norlysin kanssa.
Yritysten yhteiskuntavastuu
Olemme yritys, joka keskittyy löytämään uraauurtavia ratkaisuja tulevaisuuden sähköjärjestelmän haasteisiin.
Tavoitteenamme on parantaa kaikkien ihmisten elämänlaatua, sillä uusiutuvalla energialla toimiva maailma tarjoaa meille kaikille puhtaamman ja paremman tulevaisuuden. Yrityksemme yhteiskuntavastuu on merkittävässä asemassa toimintamme ja ydinarvojemme kannalta. Se vaikuttaa päivittäiseen työhömme ja tulevaisuuden tavoitteisiimme.
Yritysten sosiaalinen vastuuBoard of Directors
Chairman of the Board: Gert Vinther Jørgensen
Deputy Chairman: Søren Rasmussen
Member of the Board: Anders Dam
Member of the Board: Søren Nørgaard
Member of the Board: Bo Lynge Rydahl
Member of the Board: Klaus Steen Mortensen
Member of the Board: Jakob Kierkegaard Kortbæk